torstai 31. toukokuuta 2012

Minikokoinen ongelma



DollsHouse and Miniature Scene -lehden numerossa 211 (tammikuu 2012) oli printtiarkilla muutama paperinukke vaatteineen ja niille laatikko. Ajattelin heti, että nuohan sopivat mainiosti Lillin Lelupuotiin ja niinpä sitten leikkasin hengittämättä ja kieli keskellä suuta pikkuruiset osaset ja kasasin laatikon. (Ei, en raatsinut leikata lehteä, vaan otin ensin kopion.) Nyt tullaan siihen ongelmaan. Leikatessani tuli mieleen, että ainakin minun lapsuudessani paperinuket myytiin kokonaisina arkkeina, ei valmiiksi leikattuina. No voihan räähkä, voiko tuon sitten laittaa Lelupuotiin "myyntiin"? Ihan niin kuin sillä olisi jotain väliä, mutta pitipä vaan ruveta tälläistäkin miettimään :-D Olivat lehdessä, mokomat, tehneet laatikosta niin pienen, että siihen ei koko arkki mahtunut, pöh.

Mahtaako kukaan muu tehdä asioista yhtä vaikeita puuhastellessaan nukkekoti-juttujen kanssa? :-)

keskiviikko 30. toukokuuta 2012

Auringonkeltaista pilviseen päivään


Näköjään se on niin, että kun vaan jaksaa ahkerasti leikata ja liimata, niin jossain vaiheessa jotain valmistuukin. Tämä tekele yrittää esittää krysanteemia. Kukkia oli mahdottoman hauska tehdä, mutta jostain syystä lehdet ovat minusta mahdottoman tylsiä leikata. (Ja tämä koskee kohdallani siis kaikkia muita kukkia paitsi viherkasveja.) Mutta yksi kerrallaan ja välillä taukoa, niin kyllä se siitä.

Tauko on mineilyssä muuten usein se asia, joka ratkaisee mahdottomalta tuntuvan ongelman. Joku tuotos, jonka on päättänyt vakaasti heittää männikköön näyttääkin jonkin ajan kuluttua ihan kelvolliselta :-) Kun vaan tuon aina muistaisi...

maanantai 28. toukokuuta 2012

Kuvatonta höpinää

Nyt on taas se vaihe nukkekoteilussa, että samaan aikaan "pitää" tehdä kymmentä eri asiaa ja sen vuoksi mikään ei valmistu ennenkuin joskus. Ei sille vaan voi mitään, kun yhdessä jutussa kuivuu maali, niin sillä aikaa liimailee jotain toista ja leikkelee kolmatta jne. Kyllä te tiedätte :-D Mutta laiskana en ole ollut:

- lisää kukkasia: krysanteemeja, pioneja, petunioita ja jotain muita tai ainakin sinne päin... kukkia on, mutta lehdet puuttuu, ja sitten ne pitää vielä tökkiä ruukkuihin... eikä vieläkään punaista pelargoniaa, jonka haluaisin ihan ehdottomasti saada aikaiseksi.
- Lassen boksin jalkalistat maalattu, mutta nyt en löydä jiirisahan kahvaa/vartta/mikä-se-nyt-on mistään. Terä kyllä on, mutta kun ei sillä oikein yksinään saa mitään aikaiseksi. Mulla on aina kaikki kateissa :-(
- Lassen sänky on jo kerran kasattu, mutta erinäisistä syistä (niistä myöhemmin) jouduin sen purkamaan. Odottelen uutta inspiraatiota sillä saralla.
- yhtäkkiä päätin maalata Lillin Lelupuodin alakerran ovenpielet ja oven, sillä enhän voi sielläkään jatkaa, ennen kuin asianmukaiset maalaukset on tehty.
- kaksi kesää sitten aloitettua mattoa pistelty eteenpäin, tavoitteena saada se tänä kesänä valmiiksi, päätyy Lillin Lelupuodin "toimistoon". Mutta kuinka ollakaan, ainoa enää tarvitsemani lanka loppui ja vaikka tiedän aivan varmasti ostaneeni sitä viime kesänä lisää, en tietenkään löydä sitä mistään. Vrt. sahan varsi :-)

Keittiön ruokapöytä näyttää joltain muulta, kuin ruokapöydältä. Vielä siinä on pieni kaistale, jossa mahtuu syömään, mutta vuori lähestyy uhkaavasti pöydän reunaa. Kääk!

perjantai 25. toukokuuta 2012

"Vanha pelargonia...

 



... on mummon akkunalla...", lauloi Kari Kuuva aikoinaan, ja tuo biisi on soinut päässäni koko tämän projektin ajan :-) Vieno-mummolla ei valitettavasti ole sitä akkunaa, jolle ruukun voisi laittaa, joten on nyt kukkapylvään päällä.

Myös tästä ohjeesta kiitos kuuluu Marialle. Olen näitäkin kukkasia aloittanut tekemään vuosia sitten, mutta nyt kun olisin jatkanut, en tietenkään löytänyt niitä keskeneräisyyksiä mistään. Muistan, että silloin edellisellä yrityskerralla lehdet tuottivat minulle jostain syystä kovasti hankaluuksia, mutta nyt selvisin vähän paremmin.

Olen viime päivinä innoissani toteuttanut mineilytauolla päässä pyörineitä juttuja, kuten eilinen herätyskello ja tämä pelargonia, ja niitä riittää edelleenkin toteutettavaksi :-) Pahus, kun ei meinaa tunnit vuorokaudessa riittää ja normielämä sotkee harrastusta. Tänäänkin mieluummin mineilisin, kuin menisin hammaslääkäriin :-) Onneksi on perjantai...

torstai 24. toukokuuta 2012

Lassen uusin ostos

Lassella on ollut hieman ongelmia herätä ajoissa aamulla. Johtuisiko liiallisesta nettisurffailusta, vai onkohan tullut katsottua tv-ohjelmia yömyöhäiseen? Niin tai näin, Lasse päätti tänään korjata asian. Mutta ei puhettakaan, että hän olisi marssinut kodinkoneliikkeeseen tekemään tarpeellisen ostoksen, vaan suuntana oli jälleen kirpputori, kuinkas muuten.


Voi ei! Luuleeko Lasse todellakin, että tuo rom... kellovanhus saa hänet hereille aamuisin?

* * * * *
Vihdoin ja viimein sain tehtyä tuon herätyskellon Marian hyvällä ohjeella (hieman mukaillen). Suunnitteilla se on ollut siitä asti, kun Maria ohjeen julkaisi :-) Selvääkin selvempää on taas se, että tuo on se "ensimmäinen kappale", täytynee tehdä toinen siistimpi versio myöhemmin (perfektionisti-peikko istuu olkapäällä jälleen kerran).

Mineilystä mitään tietämätön ei varmasti usko, että tuollaisen pikkuruisen härpäkkeen tekemiseen saa kulumaan melkein koko päivän :-p Kivaa se kuitenkin oli. :-) Ja sen verran täytyy vielä lisätä, että kellon oli ihan oikeasti tarkoitus näyttää viimeisiään vetelevältä :-D

keskiviikko 23. toukokuuta 2012

Koukussa viihde-elektroniikkaan?


Ei ole edennyt Lassen remontti tänäänkään. Miniläppäri osoittautui huonoksi ostokseksi, sillä se ei suostunut toimimaan päivää kauemmin. Lasse ehti kuitenkin sen verran innostua internetin ihmeellisestä maailmasta, ettei enää osannut olla sitä ilman. Tällä kertaa hän päätti hankkia kunnollisen kokoisen kannettavan, kun isokätisenä miniläppärin näppäinten naputtelu oli hieman hankalaa. Mutta ei siinä vielä kaikki. X-marketissa oli huikean edullinen taulu-tv tarjous, jota Lasse ei voinut ohittaa.

* * * * *

Jäi tulostusputki päälle ja sen huomaa :-)

tiistai 22. toukokuuta 2012

Lasse ja tietotekniikan ihmeellinen maailma


Siis mitä ihmettä? Lasselta on nyt tainnut unohtua vanha sanonta "ensin työ, sitten huvi". Kirpputoreilla käynti on Lassen lempipuuhaa ja tällä kertaa mukaan on tarttunut minikannettava ja pari kirjaa. Lasse yrittää perustella nettisurffailuaan remonttiin liittyvällä tiedonhaulla, mutta pitäneekö paikkansa?

* * * * *

Läppäri tulostettu täältä, Norman Mailerin kirja "omasta kirjapainosta", Agatha Christie saatu swapista.

lauantai 19. toukokuuta 2012

Uupunut remonttimies


Lasse on aivan uuvahtanut seinien tapetoinnin ja katon maalauksen jälkeen. Hän on käynyt talon saunassa ja sen jälkeen väsähtänyt niin, että saunakamppeetkin ovat jääneet lattialle. Hys, annetaan remontti-Lassen nukkua, että jaksaa taas jatkaa huomenna. (Tosin Heikki pyysi Lassea kaveriksi katsomaan Suomen jääkiekko-pronssiottelua läheiseen kuppilaan, joten remontti jatkuu toisena päivänä. Suomen Leijonat tarvitsevat kannustusta!)

* * * * *

Tästä tulikin yllättävän hauska projekti, olen tosi innostunut. Mittailin juuri äsken, miten 11 neliön asuntoon saadaan mahtumaan olohuone, makuuhuone, keittiö ja wc ja siinä kyllä onnistutaan. Tulossa siis todellinen tilaihme :-D  Kaiken lisäksi huomasin, että Lasse tarvitsee erikoispitkän sängyn, sillä pituutta miehelle on kertynyt hitusen yli kaksi metriä :-)

Pyyhe, istuinalusta, pesusieni ja vihta/vasta ovat swappi-aarteita menneiltä vuosilta.

sunnuntai 13. toukokuuta 2012

Lassen uusi reppu, osa 2

Kylläpä oli vikaostos se reppu, harmittelee Lasse. Aivan liian pieni. Eihän siinä sitten muu auttanut, kuin lähteä uudestaan reppu-ostoksille.


Löytyi onneksi isompi malli ja värikin on parempi.


On niissä kokoeroa :-) (Huomasin vasta jälkeenpäin, että tuo pieni ei olekaan ihan samassa mittakaavassa kuin ohjeessa.)

En muista, että aiemmin olisi ollut havaittavissa samanlaista ilmiötä mineilypuuhissani kuin nyt. Innostun niin mahdottomasti näpertämään jotain uutta, että menee hosumiseksi ja jälki on sen näköistä. Sitten toisen jne. version kohdalla on jo rauhallisempi fiilis ja lopputulos on siistimpi. Onhan se tietysti niinkin, että harjoitus tekee mestarin (tosin siihen tarvitaan jo aika monta versiota), mutta ihan mielellään haluaisin saada siitä ensimmäisestäkin kappaleesta kelvollisen :o) Tosin tuota reppua oli kyllä niin mukava näpertää, että ei yhtään harmittanut väsätä uutta. Ja sen olen kyllä monesti huomannut, että kun on kulunut pitkä aika siitä, kun on viimeksi jotain pientä tehnyt, niin sorminäppäryyskin on kateissa. Siihen taas ei auta muu, kuin jatkaa mineilyä, joten ei kun uusia haasteita kohti.

lauantai 12. toukokuuta 2012

Ei nukkekotiaiheinen mini-linkki

Olen taas viettänyt "hieman" liikaa aikaa surffaillen netissä. Vielä vähän aikaa sitten suhailin tilkkutyö-blogeissa, mutta nyt "jostain syystä" huomio kiinnittyy nukkekoti-sivuihin. No, sitten aina välillä vastaan tulee jotain muutakin ja tässä nyt sitä osastoa:

http://little-people.blogspot.com/

Kerrassaan mainioita kuvia miniatyyri-ihmisistä suuressa maailmassa.

Jos olisin vaihtanut kaiken netissä surffailemiseen käyttämäni ajan harrastuksiin, olisi valmista varmasti paljon enemmän kuin nyt. Mutta pakkohan sitä on hakea jostakin inspiraatioita ja ideoita, eikö vaan? Ja on niin kiva ihastella toisten taidolla tekemiä töitä. (Tuohon liittyy kyllä meikäläisen kohdalla pieni vaara, mutta nyt potkin sen vaaran nurkkaan :-) ) Tänään mineilyä rajoittaa pihatalkoot 1:1. Ei kyllä yhtään huvittaisi, kun tuuli kuuluu olevan melkoinen eikä aurinkokaan paista, mutta ei anna omatunto lupaa luistaa puuhasta. Voihan sitä roskia kerätessä suunnitella mielessään tulevia mini-projekteja :-)

Hyvää viikonloppua kaikille!

perjantai 11. toukokuuta 2012

Lassen uusi reppu



Lassen remonttihommat etenevät hitaan puoleisesti, ainoastaan katto kertaalleen maalattu. Mitä sitä turhaan kiirehtimään, miettii Lasse. Kirpputorilla sen sijaan Lasse on ehtinyt käymään ja sieltä lähti mukaan reppu.


Hieman Lasse mietiskeli, että onkohan tuo liian naisellinen, mutta hymähti sitten, että ainakin on sävy sävyyn vaatetuksen kanssa :-)

Repun ohje löytyy Nannan blogista.

keskiviikko 9. toukokuuta 2012

Hattu-mainostusta

Mainos: Ainukan kesätuunaus, aiheena kesähattu.

Muistelen kaiholla aikaa, jolloin nukkekoti-aiheisia swappeja oli joka kuukausi. Niinpä kun tuo Ainukan järjestämä kesätuunaus sattui silmään, oli ihan pakko ilmoittautua mukaan :-)


Aiheeseen liittyen kuva hatuista, jotka olen tehnyt kesällä 2007.

maanantai 7. toukokuuta 2012

Minimaailman huijarirakentajat

Lasse luuli jo joutuvansa yöpymään pelastusarmeijan yömajassa, mutta kaupungilla kierrellessään hän törmäsi vanhaan tuttuunsa, Heikkiin, joka kuultuaan Lassen ongelmasta, päätti tätä auttaa.


Heikillä oli ollut vähän huono tuuri valitessaan remontin tekijää omistamaansa huoneistoon. Lattian uusiminen oli sujunut ihan mallikkaasti, mutta tapetoijat osoittautuivat huijarirakentajiksi, ulkomaailman kielellä kuulemma cowboy builders. Näin tiesi Heikki kertoa. Tapetit oli huitaistu miten sattuu ja ne olivat likaiset. Lisäksi tapettiin oli tullut repeämä.


Vielä hurjempaa oli kuitenkin se, että jostain syystä tapetointia ei ollut suoritettu loppuun, vaan osa seinää oli jätetty paljaaksi ja tapettikin oli revitty. Myöskään sovittua jalkalistojen asennusta ei ollut tehty. Heikki oli yrittänyt saada remonttimiehiin yhteyttä, mutta puhelimesta kuului vain "numero ei ole käytössä". Heikki oli maksanut tapetoinnin etukäteen, joten rahat näyttivät nyt menneen Kankkulan kaivoon. Ja hänen kun piti saada asunto kunnostettua, että saisi vuokrattua tai myytyä sen eteenpäin. 


Lassen ja Heikin kohtaaminen olikin sitten onnenpotku molemmille. He nimittäin sopivat, että Heikki vuokraa asunnon Lasselle ja tämä tekee pikkuhiljaa remontin loppuun. Työtä on kyllä paljon, sillä tapetointi täytyy tehdä kokonaan uudestaan, jalkalistat laittaa paikoilleen, katto maalata jne. Alkuun Lasse joutuu nukkumaan lattialla, eikä asunnossa ole mitään mukavuuksia, mutta tärkeintä oli, että hän sai katon päänsä päälle.

(Sinivalkoinen peite Ninnalta, patja ja tyynyt Nannalta, kynttilä Päiviltä.

sunnuntai 6. toukokuuta 2012

Lasse esittäytyy


Tervepä terve! Öö, tota, joo... mä olen Lasse ja... (supisee) en mä osaa, kerro sinä...

Ok. Lasse sai vihdoin paidan päälleen, sen toisen version, ja pääsee siten esittäytymään. Lasse on siis Vienon poika, jotain-v. Vähän kalvakka, kun on viettänyt liikaa aikaa sisätiloissa. Liikunta on jäänyt myös vähiin ja sen huomaa varsinkin ylävartalon lihaksiston kehittymättömyytenä. Paitakaupassa Lasse ei ole jaksanut panostaa sovittamiseen, vaan on napannut uuden paidan vanhasta muistista, joka kaipaisi päivitystä. Paitahan on yksinkertaisesti liian pieni, tai sitten se on jotain slim fit-mallistoa. Parturissa käyntikään ei olisi pahasta, kun hiukset ylettyvät jo kauluksen päälle. Ja kenkäkaupassa pitäisi ehdottomasti käydä. Huomaatteko muuten yhdennäköisyyden Vienon kanssa: molemmilla on suu vinossa.

Lassella on nyt ongelma: hän on asunnoton. Vienon luokse Lasse ei voi mennä asumaan, sillä Vieno asustaa palvelutalossa ja sinne ei voi majoittaa vieraita, ei edes omia lapsiaan. Lillin luoksekaan Lasse ei pääse, sillä Lillin talosta puuttuu vielä asuinkerrokset. Voi voi, ainoaksi vaihtoehdoksi jää Lilja, jonka talo on tyhjillään Liljan oleskellessa ulkomailla. Nyt pitäsi vaan saada Liljaan yhteys ja sopia tilapäisistä asumisjärjestelyistä. Toivottavasti onnistaa.

* * * * * * * *
Edit. 7.5. 2012  Siis hyvänen aika, Lassen paidasta puuttuu napit!!! Voi pyhä yksinkertaisuus, miten tuollaisen voi unohtaa? No, täytyy korjata asia jossain vaiheessa :-)   

torstai 3. toukokuuta 2012

Lassen uudet housut

Otsikko jo kertookin tämän postauksen aiheen :-)


Lasse on saanut ensimmäisen vaatekappaleen ylleen, joten voi jo hiukan vilahtaa kuvassa. Housut on niin simppelit, kuin voi vaan olla, edes vyötärönauhaa ei näy olevan muista hienouksista puhumattakaan. Housunkaulus ei tule kuitenkaan jäämään näkyviin, joten yksinkertaisuus ei haittaa, ei ainakaan minua. Pääasia on, että on housut :-) Paidan tekoa olen aloitellut perinteiseen malliin: ensimmäisestä ei tullut edes sitä tuluskukkaroa, mutta toinen näyttäisi jo vähän paremmalta. Kenkä-asia on myös päässä valmiina, katsotaan sitten, miten käy toteutuksen kanssa. Mutta eiköhän tuo jotkut "kalossit" jalkaansa saa, vaikka onkin kesä tulossa.

Kiitokset kommenteista edelliseen postaukseen. Nyt voisi sanoa, että "vitsi, vitsi, ei mulla mitään ahdistusta ollutkaan". Koputtaa puuta - kops - sillä olenhan minä oikeasti joskus tästäkin harrastuksesta onnistunut ahdistuksen kehittämään, mutta siitä on jo selvitty :-D Ennemminkin tällä hetkellä on menossa hirvittävä hinku tehdä kaikkea tuhatta asiaa yhtäaikaa ja sitten käy niin kuin ensimmäiselle paidalle kävi :-) Mutta eipähän loput hommat kesken, kun tekee jutut kahteen (vähintään) kertaan, hih.

tiistai 1. toukokuuta 2012

Vihdoinkin

(Hypähtelee riemusta) Se on valmis, se on valmis, vihdoinkin se on vaaaalmiiiiis! Ei, en ole tiettävästi saanut auringonpistosta, vaikka parvekkeella istuinkin viimeistelemässä tilkkutyötäni :-) On vaan niin helpottunut olo, kun saa valmista aikaan ja ihan jopa kaksi päivää etuajassa (pyyhkii hyppimisen aiheuttamaa hikeä otsalta).

Do diin, nyt pääsen käsiksi hillittömäksi yltyneeseen mineily-intoon. Ja eilisestä lähtien olen miettinyt, että tekisinkö ensiksi valmiiksi keskeneräisen kirjoituspöydän, vai yhtä keskeneräisen kahvinkeittimen, vai samassa tilassa olevan keittiön kaapin, vai jatkaisinko peräti keskeneräistä Lillin Lelupuodin alakertaa? Vai aloittaisinko jotain ihan uutta? Lilli odottelee syntymistään, sillä eihän Lelupuotia voi olla ilman Lilliä. Eikä ilman hyllyjä, joihin laittaa esille niitä leluja. Vieno-mummo odottelee kovasti tytärtään Liljaa vierailulle, mutta kun ei sitä Liljaakaan ole vielä olemassa. Se on toisaalta ihan hyvä, sillä Liljan Lukaali on samassa tilassa kuin noin neljä vuotta sitten (nolo). Vienolla on tiettävästi myös Lasse-niminen poika (Lilli, Lilja ja Lasse, eikö olekin nerokasta?), joka taas on olemassa, mutta hän ei voi astua esiin ennen kuin on saanut vähän vaatetta ylleen ja näin ollen häneen ei voi nyt liittää yhtään linkkiä, sorry. Argh, ahdistus kurkistelee nurkan takaa, hui!

Ei kun siis nyt minä en ahdistu yhtään mistään keskeneräisyyksistä, vaan teen juuri sitä, mikä milloinkin tuntuu mukavalta! Ja ihan ensimmäiseksi laitan tähän kuvan viime talvena tekemästäni tilkkupeitosta ja -tyynystä:


Tuon peiton kera syntyi haave tehdä tilkkutyönäyttely-aiheinen pienoishuone, mutta koska näyttelyä ei kannata yhden työn ympärille pystyttää, niin sillä ei ole kovin kiire. Onneksi.

Nyt tämä suuntaa kaivelemaan laatikoita ja katsoo, mikä idea pääsee ensimmäiseksi käsittelyyn. 

Lukijat